Navigation
Search
Chemical pulp mill closure – huge cost implications for Finns
Olli Dahl wrote:
Regulations from the European Union concerning increasing the amount of renewable energy generation, from 28.5 % to 38.0 % of total energy production by 2020, will cause significant cost to Finnish society.
We all know that Finnish chemical pulp mills produce large quantities of bioenergy in the form of steam and electricity. However, we understand that several percent of the EU target for satisfying demand with renewables will have to be produced by using wind energy and this will be costly in Finland.
For example, one pulp mill located in the north of Finland produced 4847 TJ as bioenergy in 2006. This pulp mill will be closed in the end of April 2008, so what are the wider costs of the mill closure when taking into consideration this loss in Finnish bioenergy production?
Using general information available from public sources, one 3 MW wind turbine can produce approximately 6000 MWh per year at a cost of about 3.2 million euros. To replace the mill bioenergy production of 4847 TJ above, using wind energy alone, then a total of 247 wind turbine installations would be needed. Using this simple calculation the closure of the chemical pulp mill will be at a cost of about 790 million euros to the Finnish tax payer.
All comments are welcome !!
All comments are welcome !!
Selluprosessin sulkemisesta
Selluprosessin sulkemisesta on puhuttu ainakin jo 1980-luvulta saakka.
Tuolloin erityisesti vesiensuojeluratkaisuihin liittyen oli esillä einäisiä ideoita ja käytännön ratkaisuja. Olisi mielenkiintoista saada selvitys, minkälainen on kaiken kaikkiaan ollut historia tässä asiassa.
Are the Blogger and the
Are the Blogger and the comment by Mr. Sierilä discussing the same subject ? To me it’s two different issues.
Vastaukseni Lindedahlille:
Vastaukseni Lindedahlille: Tarkoitin selluprosessin sulkemispyrkimyksiä kokonaisuudessaan, siis ei vain energian ja ympäristöpäästöjen suhteen. Mitä on vuosien mittaan saatu aikaan, teoriaa ja käytännön sovelluksia?
Olen halunnut lähinnä
Olen halunnut lähinnä herättää kirjoituksellani keskustelua siitä, että sellutehtaiden sulkemisella Suomessa on hyvin laajakantoisia vaikutuksia, joita eivät yritykset ja poliittiset päättäjät ole ehkä täysin ymmärtäneet. Noista Pentin esittämistä asioista voin kirjoitella seuraavissa aiheissani.
Tänän hetken murroksesta ja
Tänän hetken murroksesta ja teollisuutemme mahdollisuuksista
Kilpeläisen Jukka kirjoitti 6.5. todella mielenkiintoisesti ja optimismia luoden. Kovasti toivoisin, että tämän teeman ympäriltä mahdollisimman moni näkemyksineen voisi liittyä joukkoon.
Minua on kovasti askarruttanut, mitä tämä nykyään mantran lailla toistettu “murros” ja “globalisaatio” todella analyyttisesti ja riittävän yksityiskohtaisella tasolla pitää sisällään. Kuulostaa siltä, että juuri nyt elämme jotain aivan poikkeuksellista aikaa. Onkohan asia aivan näin? Niin kauan kun olen asioita seurannut, 1960-luvulta lähtien, ovat esim. yritysten vuosikertomukset alkaneet toteamuksella, että “kulunut vuosi oli suurten muutosten aikaa”! Olihan meillä vaikea sota-aika, sotien jälkeiset suuria ponnistuksia vaatineet jälleenrakennuksen ajat, jne. Ettei vain ole niin, että meissä on syvästi inhimillinen piirre ajatella, että juuri nyt on tämä suuren murroksen aika. Oli niin tai näin, tietenkin on niin, että joka hetki teollisuuden toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia ja niihin on vastattava ja käytettävä hyväksi. Löydettävä mahdollisuutemme aivan kuten Jukka aosiokkaasti esitti “there is our opportunity !”
Myös “globalisaatio” askarruttaa. Paperiteollisuutemmehan on ikiajoista ollut globalisoitunut. Jo nelisenkymmentä vuotta sitten vientimme ulottui pyörein luvuin 170 maahan ja jo 1930-luvulla tuotantoa siirrettiin ulkomaille (Star Englannissa) ja jatkoa seurasi 1950-luvulta lähtien (Pineville, Eucocan, Nordland, Stracel, ym. ym.) Siis mitä uutta nyt ollaan tekemässä.
Jukka totesi, että yritysten kannattavuus ei ole täyttänyt odotuksia. Näin nyt kovasti hoetaan. Missä määrin tähän on vaikuttamassa pörssi ja erittäin korkealle asetetut ROI-tavoitteet?
Klusteriin ja R&D: hin asetetaan nyt kovasti odotuksia. Juuri näin oli kyllä myös esim. 1980-luvulla, kirjoitettiin tavoiteohjelmia, joissa edellytettiin tutkimuspanoksen oleellista, silloinkin 2-kertaista lisäystä. Ja on myös korostettava, että paljon saatiin myös aikaan, sen me teollisuudessa mukanaolleet tiedämme. Tietenkin aina voi toivoa vielä kovempaa vauhtia. Täytyy vain hartaasti toivoa, että Metsäklusteri Oy ja muut pyrkimykset tuottavat hedelmää.
En tiedä mihinkä nyt Suomea
En tiedä mihinkä nyt Suomea ja sen paperiteollisuutta ollaan oikein viemässä ja miksi?On kuitenkin outoa, että eduskunnassa ei osata tai haluta tälläisiä teknisiä ja taloudellisia seuraamuksia ns. ilmastopäätöksistä ollenkaan käsitellä.
Toinen valtionyhtiö Fortum Oyj pitää Suomea sähköpulassa ja samalla se investoi yli 5 miljardia euroa Siperian kaasuvoimaloihin tuottamaan hiilidioksidia 5 300 MW edestä.